Tattariherkut Itä-Euroopasta

Tattariherkut Itä-Euroopasta

Itä-Euroopassa tattarisuurimoita syödään sekä arkena että pyhänä, ja tattari sopii hyvin niin liha-, kala- kuin kasvisruokien pariksi. Kokeile tattaria myös haudutetun sipulin tai sienten kera tai täytteenä esimerkiksi munakoisolle ja paprikalle. Tattarisuurimoita voi käyttää myös pata- ja laatikkoruokiin, risottoihin ja puuroon.

Tattari on täynnä hyviä ravintoaineita. 100 grammassa tattarisuurimoita on jopa 13 g proteiinia ja runsaasti kivennäis- ja hivenaineita, kuten kalsiumia, rautaa, kaliumia, magnesiumia sekä keholle välttämättömiä aminohappoja, hiilihydraattia.
Tattari on myös luontaisesti gluteenitonta.

Ainekset yhteen annokseen:

Valmistaminen:

Huuhtele tattarit kylmällä vedellä. Keitä tattarisuurimoita kiehuvassa vedessä noin 10 minuutin ajan.
Suolaisen makuisen tattarin saat lisäämällä suolaa, pippuria, muskottipähkinää, meiramia, timjamia, persiljaa, ruohosipulia ja smetanaa tai juustoraastetta.
Makean makuisen tattarin saat hunajan, sokerin, kanelin, rusinan ja pähkinän avulla.

Tattari on yksivuotinen kasvi, jonka kirkkaanpunaisiin kukkiin kasvaa tummanruskeita, kolmikulmaisia siemeniä. Joidenkin tutkimusten mukaan tattarilla on myös merkittäviä terveysvaikutuksia: näiden mukaan tattari voi jopa puolittaa kolesterolin imeytymisen elimistöön. Ilmiön todenneilla yhdysvaltalaistutkijoilla on myös selitys valmiina: Kolesteroli imeytyy suolistoon, mutta tattari sisältää tiettyä proteiinia, joka estää sen imeytymistä suolistossa. Tattarin proteiini voi vähentää kolesterolin imeytymistä jopa 47 prosentilla. Korkeat kolesteroliarvot altistavat tunnetusti sydän- ja verisuonitaudeille.

Tiesitkö muuten, mistä tattari on saanut nimensä? Tattari on tuotu Itä-Eurooppaan Kreikasta ja sitä kutsuttiin aluksi nimellä греческой (”grecheskoy”), joka tarkoittaa kreikkalaista. Tästä arvellaan syntyneen nykyinen sana tattarille, гречневая (”grechnevaya”).