Kun suomessa vietetään Laskiaista, niin venäjällä juhlitaan Maslenitsaa. Juhlaviikko on herkullista laskettelua kohti pääsiäisen pitkää paastoa.
Juhlaa vietetään helmikuun alussa ja maslenitsaa juhlitaan koko viikon ajan, juhlahumua voikin kutsua leikkisästi karnevaalimaiseksi. Jokaiselle viikonpäivälle on oma tarkoituksensa ja tapahtumansa. Juhlaviikon ensimmäisenä päivänä, maanantaina, rakennetaan oljista juhlan maskotti maslenitsa-nukke, joka puetaan kirkkaanvärisiin vaatteisiin. Koko viikon ohjelma pitää sisällään erilaista hauskanpitoa, vierailuja lähimmäisten luona, pihaleikkejä, mäenlaskua sekä totta kai herkuttelua perinteisillä ruoilla. Tapahtumarikkaan viikon päättää sovintosunnuntai juhallisin menoin, kokoonnutaan jälleen juhlaillallisen pariin ja poltetaan kokkoa. Viimeisenä juhlapäivänä myös kaikki pyytävät toisiltaan anteeksi loukkauksiaan ja näin suuri paasto ennen pääsiäistä voi hyvillä mielin alkaa.
Ruoka on keskeinen osa maslenitsan juhlintaa ja eritoten rasvaiset herkulliset blinit. Venäläisiä ohukaisia syödään useasti viikon kuluessa, joten viikkoa kutsutaan myös bliniviikoksi tai voiviikoksi. Näitä kullanruskeita kiekkoja on pidetty juhlan aikana auringon symboleina, mikä juontaa juurensa maslenitsa-juhlan historiasta. Herkulliseen maslenitsa-pöytään katetaan blinien kanssa perinteisiä herkkuja, mätiä, suolakurkkuja smetanan ja hunajan kera, pelmenejä sekä erilaisia piirakoita.
Maslenitsa-juhlalla on pitkä historia ja juhlatavat ovat muovautuneet ajan kuluessa kansan mukana. Juhlan alkuperä on kaksijakoinen, pakanallinen ja kristillinen. Slaavilaisessa muinaisuskossa maslenitsa oli talven loppumisen ja auringon juhla. Kristinuskon tulo antoi maslenitsalle uutta suuntaa ja juhlasta tuli myös paaston alkamisen juhla.
Laskiaisviikkona eli Maslenitsana herkutellaan, nautitaan yhdessä olosta ja sanotaan hyvästit talvelle sekä toivotetaan kevät tervetulleeksi.